19.1.2012

Pojan huoneesta ja vähän kissastakin.

Isäni yllätti tuomalla pari päivää sitten pyörällisen alustan pojan lego-rakennelmia varten. Olin aiemmin puhunut hänelle, että miten kätevä sellainen alusta olisikaan, legot eivät pyörisi pitkin lattioita ja valmiit rakennelmat säilyisivät ehjinä. Ja ei mennyt kauaakaan, kun isäni kiikutti valmiin tekeleen meille.


Isäni kiinnitti myös pojan huoneeseen riippumaton, jonka löysin kirpparilta jo remontin alkuvaiheessa.


Alustan maalaaminen osoittautui yllättävän hankalaksi hommaksi super-uteliaasta kissasta johtuen. Noa haluaa olla kaikissa jutuissa mukana ja niin myös tässäkin. Ensin tassu oli maalitela-alustassa ja ei muuta kuin tassupesulle. Hetken päästä Noa tassutteli vastamaalatulla alustalla ja taas tassuja pesemään. Lopulta maalaus onnistui telkeämällä kissa vessaan.
Noa on siis erittäin utelias ja ihmisläheinen kissa. Kaikki askareet perunoiden kuorimisesta hampaiden pesuun lähtien hoituvat nykyään Noan uteliaiden katseiden alla. Noa ei viihdy yksinään, vaan seuraa huoneeseen jossa muut ovat. Kukkapurkkien kaivaminen on Noan mielestä mukavaa puuhaa. Minun mielestäni ei, joten ratkaisin asian peittämällä mullat koristekivillä.
Kävimme viime viikolla eläinlääkärin tarkastuksessa ja ottamassa rokotukset ja eläinlääkäri oli sitä mieltä, että Noa poikamme on tyttö! En ole itse täysin varma sukupuolesta ja se selviää viimeistään siinä vaiheessa, kun viemme kissan leikattavaksi. Nyt olenkin joutunut kehumaan kissaa "Reipas poika...tai tyttö!".



                            Mukavaa loppuviikkoa! 
                                    -Jaana

18.1.2012

Kivoi kirjoi.

Sain joululahjaksi kolme ihastuttavaa kirjaa. Tai itseasiassa sain lahjaksi Strömsö-kirjan, sekä saamillani lahjarahoilla ilahdutin itseäni parilla ihanuudella.


Strömsö parhaat palat (Maria Sandin & Patricia Rodas) sisältää askartelua ja ajanvietettä kaikkiin vuodenaikoihin. Lisäksi kirja sisältää herkullisia ruokaohjeita ja vaikka en ole ruoanlaittaja-ihminen ja lehtien ruokaohjeet sivuutan todella nopeasti (mielestäni sisustuslehtien ei pitäisi sisältää lainkan ruokaohjeita), näitä ohjeita tekee mieli jopa kokeilla.

Retro-aarteet (Anna-Kaisa Huusko & Juho Huttunen) on täynnä tunnelmaa ja tietoutta design klassikoista ja arjen käyttöesineistä sekä katsaus menneeseen aikaan. Ihania kuvia, joita katsellessa tulee "mä haluun ton, ton ja ton"-fiilis.

K niin kuin koti (Heli Lahdenranta & Ulla-Maija Lähteenmäki) on mielestäni tällä hetkellä paras suomalainen sisustuskirja. Kirjassa kurkataan kymmeneen persoonalliseen suomalaiseen kotiin. Koteja löytyy pelkistetystä värikkääseen, pikku kerrastalo kaksiosta hirsihuvilaan. Tätä kirjaa jaksaa selata aina vaan uudestaan ja uudestaan. Ainoa miinuspuoli kirjaa lukiessa on, että tekee mieli pyöräyttää oman kodin sisustus ihan uusiksi.

Kuvat vas. oikealle: Strömsö parhaat palat, K niin kuin koti, Retro-aarteet


K niin kuin koti, K niin kuin koti, Retro-aarteet



                                 -Jaana

11.1.2012

Lastenhuoneet

Nyt viimein kuvia valmistuneesta ullakosta. Ensin kuitenkin muistutus lähtötilanteesta syyskuussa 2010:




                      Ja tältä näyttää nyt:

Portaikkoa ei sen kummemmin remontoitu. Heiluvat portaat kiinnitettiin kunnolla ja sitten vain maalia pintaan.


Vaatehuoneen ovi sai pintaansa tapetin, joka löytyi Prisman poistoista viidellä eurolla.

10-vuotiaan pojan huone.


Pöytä on koottu Ikean laatikostoista ja vanhoista lattialankuista, jotka löytyivät tuttavani varastoista. Valaisin on ullakon alkuperäinen lamppu johon vaihdoin johdon. "Puhekupla" on maalattu liitutaulumaalilla.

Pöydän päälle laitoimme isäni kätköistä löytyneen pleksin, joka sahattiin mittoihin sopivaksi.

Kyltti kierrätyskeskuksesta 2 €.

15-vuotiaan tytön huone. Pöytä Jyskistä, lattiavalaisin kierrätyskeskuksesta.

Vaatekaappi Ikeasta.

Lipasto Jyskistä.

Kukan suojaruukun on äitini tehnyt lehdistä sopivan värisiä sivuja rullaten.



                                       -Jaana

2.1.2012

Vauvajuttuja.

Väsäiltiin siskojen kanssa tuoreelle veljentytölle vaippakakku. Lisäsimme mukaan tuttipullon, pari yöpukua ja käänsimme sukista ruusut koristeiksi kakun päälle.




Ja sitten toisenlainen vauvajuttu. Meille saapui eilen pieni poikakissa Noa. Noa on puoliksi siamilainen ja on osoittautunut erittäin rohkeaksi ja ihmisläheiseksi kaveriksi. Hän ei suostu jäämään yksin huoneeseen, vaan kipittää miukuen perässä. Ensimmäisen yön Noa vietti poikani kainalossa nukkuen. Olemme suunnattoman ihastuneita uuteen perheenjäseneemme.



                        Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!

                                         -Jaana