Herkkuja virkaten

Olin tammikuun lopulla sairaslomalla ja meinasin tylsistyä täysin kun en voinut touhuta oikein mitään. Niinpä piti keksiä jotakin rauhallista tekemistä. Kaivoin jämälangat esiin ja etsin ohjeita virkattuihin herkkuihin. Hauskoja ohjeita löytyikin donitseihin täältä (klik) ja kekseihin täältä.

Virkkaushommat kuitenkin jäivät palattuani töihin, mutta jatkoin niitä aina pikkuhiljaa kun oli aikaa. Tänään sain herkut viimeisteltyä ja pian ne pääsevät siskojen taaperoiden kotileikkeihin.

Vielä loppuun kiva kirppislöytö. Kaunis puinen rasia, joka saa nyt toimia pitsien ja nauhojen säilytyspaikkana. Osaako kukaan kertoa, mitä rasiassa on alunperin ollut? Itse arvelisin sen olleen kirjelaatikko. Ja vieläpä salaisille kirjeille, kun on oikein lukkokin.

Tietokonekaappi

Jo pidemmän aikaa olin toivonut, että saisin tietokoneen piiloon. Vaikka olin yrittänyt tuunailla tietokonetta hiukan siedettävämmäksi, niin eihän noista masiinoista saa kauniita sitten millään. Lisäksi näyttö ja näppäimistö tuntuvat oikein imaisevan kissankarvat ja pölypallot puoleensa.

Sitten keksin sen! Vanha keittiökaappi, joka sijaitsi pojan huoneessa isänsä luona. Ostimme kaapin yhdessä jo 15-vuotta sitten tyttärelle lelukaapiksi ja myöhemmin se siirtyi pojan huoneeseen. Nyt kun poika on jo 13-vuotias varhaisteini, ei kaappi sovi enää huoneen sisustukseen.
Kuvittelin mielessäni kuinka kaappi sopisi entisen tietokonepöytäni tilalle ja kätkisi näppärästi koneen sisäänsä. Sen enempää mittailetta sitten kannoimme kaapin minun luokseni ja sehän sopi täydellisesti juuri siihen kohtaan, mihin olin sen kuvitellutkin! Ja yläkaappi oli kuin tehty näytön kätkemispaikaksi! Johtohelvettikin piiloutuu ihanasti kaapin uumeniin.
Onhan siitä vähän vaivaa aina nostaa näyttö ja näppäimistö esiin, mutta se on hyvin pieni vaiva siitä, että nurkkaus näyttää nyt ihanan rauhalliselta.

Esiin vedettävä leivontalevy toimii näppäimistön ja hiiren paikkana.

Sinne se näyttö mahtuu yläkaappiin juuri ja juuri.

Ja lopuksi vielä kuva muistutukseksi siitä, millainen nurkka aiemmin olikaan.

Turkoosia ja ripaus pinkkiä...

... sai sohva ylleen.
Koko olohuoneen ilme raikastui kun ompelin sohvalle uudet tyynynpäälliset.
Turkoosi matto sohvan päällä on kirppislöytö, kuten myös kaikki kankaat joita käytin tyynyihin (Lukuunottamatta tyynyä, jossa on paljon kissoja, joka on äitini ompelema.)

Käykääs muuten osallistumassa kivaan arvontaan Papatiti -blogissa!

Ilahduta bloggaajakaveria-haaste

Sain jokin aika sitten Ninni-siskolta Papatiti-blogista ihanan haasteen. Kiitos Ninni! 

Säännöt ovat seuraavanlaiset:

- Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän). Jos haluat, ylläolevaa kuvaa saa vapaasti käyttää postauksessa!

- Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!

- Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevaa bloggaajakaveria, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia. :)

Haluaisin haastaa seuraavat blogit:

Poppelina 

Olen seurannut Poppelina-blogia jo vuosien ajan. Poppelinan blogi oli hetken tauolla ja ilahduin kovasti kun uusia blogitekstejä alkoi ilmaantua.

Oranssi Omena

Oranssi Omena on ilahduttanut minua lähettämällä ylläripaketin, joten nyt on minun vuoro ilahduttaa häntä.

blackandwhiterules

Blogin kirjoittaja Julia on ystäväni oikeassa elämässä vuosien takaa. Näemme kuitenkin liian harvoin, joten pieni ilahdutus olisi paikallaan.

Keittiön tasojen tuunailuja

Keittiön pöytätasot kokivat muutoksen kun kulunut ja repsahtanut kukallinen kontakti sai lähteä. Tilasimme siskojen kanssa kimpassa Etolasta d-c-fix sisustusmuovia ja minulle saapui tuollainen rustiikkinen puukuviomuovi.

Olen yleensä kammoksunut kaikkea puujäljitelmää (mm. parkettia muistuttava muovimatto, yak!), sillä niissä on mielestäni kasarimeininki eivätkä ne koskaan onnistu näyttämään aidolta. En tiedä siis mikä sai minut nyt hairahtamaan. Ehkä se lähti liitutaulutarrasta ja siitä miten nopeaa ilmeen muuttaminen kontaktilla onkaan. Ja tietenkin taloudelliset seikat vaikuttavat asiaan. Rulla d-c-fixiä maksoi 8,90. Lopputuloksesta tuli kuitenkin muovimaisuudesta huolimatta ihan kiva!

Kirppiksiltä

Kävin pitkästä aikaa lähikirppiksellä ja sieltä lähti mukaan englantilainen peltirasia sekä Sarviksen rasia kannen kera. Sopivat hyvin yhteen, eikö?
Tykkään tuosta Sarviksen rasiasta, sillä se on juuri sopiva salaateille ja kansi on kätevä, kun ei tarvitse aina vetää sitä kelmua ennen jääkaappiin laittoa. En tiedä onko minun kelmuttamisessa jokin väärä tekniikka, kun aina tulee ihan onnettomia suikaleita tai epämääräisiä riekaileita. En vaan osaa ja hermo menee joka kerta kun pitäisi sitä kelmua vetää jonkin päälle. Sarviksen ansiosta hermo lepää. :)

Taisi olla varmaan marraskuuta kun löysin vyyhdin trikookudetta melkein puoli-ilmaiseksi. Väri ei ole ihan lemppareita, mutta kun edullisesti löysin, niin olihan se ostettava. Vähitellen joulukiireiden jälkeen aloittelin maton virkkausta.
Sopii ihan kivasti portaikkoon.

Liitutaulutarraa

Kissat vauhdittivat tätäkin keittiön lipaston muutosta. Olivat varmaan jo kyllästyneet kukkakuoseihin, kun niin ahkerasti repivät papereita laatikoiden pinnasta. Lipastohan näytti aiemmin tältä (klik). Johan se oli pari vuotta nököttänyt samassa asussaan, joten kaipasikin vaihtelua ulkonäköönsä.

Lipasto muuttui kätevästi liitutaulutarran avulla. Tarrarulla ja hyllynreunuspitsit löytyivät Awarasta (klik) ja liitutaulutussit, joilla on kiva taiteilla, ovat Suomalaisesta kirjakaupasta. Malleja mitä upeimpiin liitauluteoksiin löysin Pinterestistä.

Rullassa on tarraa pari metriä, joten siitä liikeni myös Ninni-siskon keittiöön mukava pätkä, johon kävin myös vähän piirtelemässä.

Pieniä jämäpaloja ei toki kannattanut hukkaan heittää, vaan niistä sai kivat etiketit maustepurkkeihin.